Häähulluus.

 

 

Nyt muutamaankin Hääsivustoon ja facebookin Hääaiheiseen ryhmään tutustuneena tekisi mieli huutaa isosti, ettei yksi avioituminen voi vaatia tuollaasta (oho, alankohan oppia paikallismurretta) jumalatonta määrää sälää. Lisäksi häähulluus tuntuu olevan tarttuvaa ja yhdessä on mukava keskustelupalstoilla meuhkata toisille hääbasillin puremille, miten mies ei vaan ymmärrä. Olen nyt lueskellut noita juttuja muutaman tunnin ja miehet: I feel you ja lähettänyt lyhyen rukouksen yläkertaan etten saisi pahaa hääbasillitartuntaa.

 

En halua ostaa kenkiä yhden illan vuoksi. Haaveilen edelleenkin tuunaavani vanhat kenkäni valkoisiksi ja tuunaavani ne blingeiksi. En hanki valkoista juhlakäsilaukkua, koska en vaan tarvitse semmoista, en varsinkaan yhden illan vuoksi. Oletteko nähneet morsiammen kovastikkin kuljettavan käsilaukkua häissään? Emme tarvitse poikkeuksellisen kalliita hääteemaisia servettejä ikimuistoiseen hääjuhlaan. En halua hääbasillitartuntaa nyt kun altistun kaikelle häähömpälle ja pyydän pitäkää minut maassa kiinni, häähulluus on ilmeisen kamala tauti.

Jos nyt ottaisi kupin kahvia ja miettisi mikä on oikeasti tärkeää hääjuhlassamme.